TaPRK

 General
 Projects
 Shows
 Excursions
 Links

 Yleistä
 Ratoja
 Projektit
 Näyttelyt
 Retket
 Linkit

 Parish/SRK

Tapiolan srk:n pienoisrautatiekerho

TaPRK


Yleistä VM-93-moduuliradasta

Kun kerhon edellinen VM-83-rata jouduttiin hävittämään lämmönjakohuoneen laajettuksen yhteydessä päätettiin että enää ei ratoja tarvitse hävittää tilojen muuttumisen vuoksi.

TaPRK
VM-93-moduuliradan moduulit olivat 30 x 120 cm:n kokoisia, jaloilla varustettuja maisemakokonaisuuksia, jotka voitiin pulttiliitoksin liittää toisiinsa. Kun kerholla oli lisäksi muutamia kulmamoduuleita, saatiin rata koottua vaikka isoksi ympyräksi ja radan muotoa ja laajuutta voitiin muuttaa tilojen ja moduulien määrän mukaan.

Kerhon VM-93 moduulirata on viidesti esiintynyt Helsinkiläisen Pienoisrautatiekerho ry:n joulunäyttelyssä 1994, 1995, 1999, 2000 ja 2001 VR:n pääkonttorissa. Helsingin vanhassa jäähallissa pidettävässä Model-Expo-näyttelyssä rata on esiintynyt kuudesti: 1995, 1996, 1997, 1998, 2000 ja 2002

Rata on myös esiintynyt Kansallisilla Pienoisrautatiepäivillä. Pienoisrautatiepäivät järjestetään vuosittain eri paikkakunnilla. Kerhorata on esiintynyt PR-päivillä 1995 Lahdessa, 1997 Helsingissä ja 1999 Turussa.

Vuonna 1999 Turussa ajettiin ensimmäisen kerran digitaalisella komento-ohjausjärjestelmällä (command control), joka on koottu kerholla vanhan tietokonen ympärille.
      


TaPRK
Ratakaavio PRK:n joulunäyttelyssä 1994 (3,9 x 1,2 m).

TaPRK
Rata Model-Expossa 1995 (vasemmalla piilopiha).
TaPRK
Ratakaavio Model-Expossa 1998 (11,1 x 2,7 m).
      

Rakennusmenetelmistä

Radan rakentamisessa pidettiin johtosääntönä että ei osteta kaupasta sitä mitä voidaan tehdä itse.

Radan rakennusmenetelmät pidettiin yksinkertaisina: runko koottin ruuviliitoksin lastulevystä. Maiseman pohjaksi kiinnitettiin lastulevyrunkoon katiskaverkkoa, jonka päälle levitettiin kipsivellissä liotettuja paperipyyhkeitä. Peruskasvillisuutena käytettiin sahajauhoa ja jauhettua vaahtomuovia, joita on värjätty vaatevärein. Puita rakennettiin rautalangasta, manillanarusta, saunavampuista, jäkälästä yms. materiaaleista. Taipuisat rataelementit (metrikiskoa) kiinnitettiin lastulevypenkereeseen ja sorastettiin seulotulla hiekalla. Hiekka - kuten maiseman peruskasvillisuuskin - liimattiin vesi-Eri-Keeper-liuoksella.

Siltoja ja rakennuksia rakennettiin muovilevyistä tai rakennussarjoista muuntaen.


TaPRK Vasemmanpuoleisessa kuvassa on lyhyt 60 cm etureunanvaihtomoduuli alapuolelta nähtynä. Radan standardissa raide ei kulkenut moduulin keskilinjassa vaan se kulki saumakohdissa 10 cm etäisyydellä 30 cm levyisen moduulin etureunasta. Etureunanvaihtomoduulin avulla voitiin moduuleja liittää rataan myös "väärinpäin": Etureunanvaihtoimoduulin avulla raide saadaan kulkemaan 10 cm päässä takareunasta. Kahden etureunanvaihtomoduulin väliin voidaan laittaa moduuleja niin että niiden takareuna onkin etummaisena.

Kuvassa näkyy lastulevyrunko ja -penger, sekä maiseman katiskaverkkopohja ja kipsikuoren alapinta. Moduulin läpi kulki ajovirtakaapeli, jonka päissä RCA-liittimet. Johdon päät on kiinnitetty kuljetusta varten rungon sisäpuolelle liimattuihin pyykkipoikiin.


TaPRK Oikeanpuoleinen kuva esittää kallioleikkausta. Tässä moduulissa maiseman runko oli styrox-levyä, ja se on päällystetty kipsivellillä, jota on kuivumisen jälkeen muotoiltu terävällä veitsellä kallioleikkauksen jäljittelemiseksi. Kalliopinta oli maalattu lateksi- ja sormivärein: muovilaatikon eri nurkkiin on kaadettu mustaa, valkoista, punaista ja sinistä väriä ja pensselillä oli otettu värejä sekaisin ja töpsytetty kallioleikkauksen pintaan. Aluskasvillisuuden pohjana oli vihreä lateksimaali johon on ennen maalin kuivumista ripoteltu vaateväreillä värjättyä hienoa sahanpurua ja samoin värjättyä, jauhettua vaahtomuovia. Kivet olivat oikeita kiviä ja puut ns. pullonharjakuusia (hehkutettua rautalankaa ja manillanarua, spraymaalia ja värjättyä vaahtomuovia).
Radalla saattoi ajaa lähes kaikkien kaksikisko-tasavirtajärjestelmää käyttävien valmistajien H0-kalustolla (1:87, raideleveys 16,5 mm).

Sähköistys

Sähköistys on aikaavievää puuhaa. Modulaarisen radan sähköistäminen on toisaalta helppoa, kun moduulin voi nostaa pöydälle. Toisaalta radan osittamistarve lisää liittimiä ja näin tarvittava työmäärä on hyvinkin kaksinkertainen kiinteän radan sähköistykseen verrattuna. TaPRK
Olli asentaa piiloratapihan alle komento-ohjausjärjestelmän (command control) liittimiä.
TaPRK
Ajolaitteen peruskytkentä. Kerholla käytettiin omatekoisia kädessä pidettäviä ajolaitteita, joten kuljettaja voi helpommin seurata junaa.

TaPRK
Kondensaattoripurkauslaite vaihteiden kääntöön.


TaPRK Vaihteita ja opastimia ohjattiin radan reunaan asennetuista kojetauluista. (Kuva vasemmalla). Vaihteet, opastimet, katuvalot ja muu sähkökäyttöinen "rekvisiitta" saa pienoisrautateillä usein virtansa ajomuuntajan lisälaitteita varten tarkoitetuista lisälaitesyötöstä. Koska kerholla ei ole yleensä käytetty tavanomaisia ajomuuntajia oli lisälaitteiden tarvitsema sähkö tuotettu eri tavalla: Rataaan asennettiin yksi iso lisälaitteita syöttävä teholähde. Kojetaulut oli ketjutettu tehosyöttökaapelilla toisiinsa ja tähän teholähteeseen. TaPRK

Jotta vaihteenkääntö sujuisi tehokkaasti mutta turvallisesti, oli tässä keskitetyssä lisälaitteiden teholähteessä käytössä kondensaattoripurkauslaite (engl. "Capacitor Discharge Unit" -- CDU). Se on ikäänkuin pieni sähkön välivarasto, joka ladataan sähköä täyteen, ja vaihdetta käännnettäessä vaihteenkääntövirta otetaan tästä välivarastosta. Samalla kun vaihteenkääntönappia painetaan, irroittautuu tämä välivarasto sitä syöttävästä teholähteestä. Tästä syystä vaihdemoottori saa aina saman kokoisen "annoksen" sähköä riippumatta siitä kuinka pitkään vaihteenkääntönappia kojetulussa painetaan. Koska annos on lyhytvaikutteinen, se estää vaihdemoottoreita turmeltumasta. Vaihteenkääntöhetkellä virta tämän "sähkön annostelijan" (kondensaattoripurkauslaitteen) ja vaihdemoottorin välillä on suuri. Jos virta joutuu kulkemaan usean liittimen kautta (niinkuin oli asianlaita keskitetyn yhden keskitetyn "annostelijan" aikaan, ei annoksen teho tahtonut sittenkään riittää kaukaisimpien vaihteiden luotettavaan kääntöön. Siksi keskitetystä kondensaattoripurkauslaitteesta luovuttiin ja joka aseman kojetauluun asennettiin myöhemmin omat kondensaattoripurkauslaitteensa.

Lahden näyttelyssä 2002 meillä oli myös teholähdeosa hajasijoitettu: joka asemalla on oma lisälaite-teholähde. Lahden näyttelyssä käytettiin myös ensimmäisen kerran uutta piilopihaa, jossa vaihdemoottoreina toimivat muokatut autoreleet.



Digitaalinen komento-ohjaus



Kerholla on rakennettiin omatekoinen komento-ohjausjärjestelmä, joka noudatti yhdysvaltalaisia NMRA-DCC-normeja. Komento-ohjausjärjestelmässä ajomuuntajia vastaavat kädessä pidettävät ajolaitteet jotka kytketään järjestelmän keskusyksikköön. Keskusyksikkö muuntaa ja yhdistää siihen kytkettyjen ajosäätimen nopeus yms. tiedot ohjauskomennoiksi jotka syötetään vahvistimen (booster) kautta kiskoihin.

Vetureissa olevat vastaanottimet pystyivät tulkitsemaan kiskoista tulevia ohjauskomentoja ja ohjaamaan vetureita toisistaan riippumatta ilman että radassa olisi useampia ajomuuntajia ja kytkimiä radan osien ja sitä kautta veturien kytkemiseksi eri ajomuuntajiin.

Koska kiskoissa kulkevat komennot on nykyisin standardoitu, ei järjestelmä ole yhden valmistajan varassa, vaan eri valmistajinen veturivastaanottimia voidan käyttää sekaisin, kunhan ne vain noudattavat tätä amerikkalaista standardia. Useat eurooppalaisetkin valmistajat ovat liittyneet tämän standardin käyttäjiksi, viimeisimpänä Fleischmann.

TaPRK Tapiolassa käytetty laitteisto oli koottu vanhan tietokoneen ympärille. Tämän järjestelmämme kytkentäkaaviot ja ohjelmistot on "imuroitu" Internetistä, ja sen on kehittänyt ruotsalainen Lars Lundgren.

Tekniikasta kiinnostuneille kerrottakoon että laitteisto koostui PC:n kirjoitinliittimeen liitettävästä teholähde/vahvistin-kokonaisuudesta (kuva vasemmalla) ja peliohjain- eli joystick-liittimiin kytkettävistä ajolaitteista (kuva oikealla). Omatekoisesta DCC-järjestelmästä luovuttiin 2010. Laitteiston kehitysvaiheista on pidetty englanninkielistä päiväkirjaa.

TaPRK

Ratapihat

TaPRK

Asema-alueet tehtiin kahdesta parina käytettävästä moduulista. Raiteistot ovat asemilla tilasysistä yksinkertaisia mutta vaihtotöiden kannalta kuitenkin melko mielenkiintoisia. Ratapihoilla oli yleensä kolme läpiajettavaa raidetta ja jokunen pistoraide (pistoraide eroaa sivuraiteesta sikäli, että se päättyy päätepuskimeen, kun taas sivuraide on sellainen, jonka kumpikin pää on yhdistetty vaihteilla muuhun raiteistoon).

Suurin asemamme jäi keskeneräiseksi. Tämä on 60 cm leveä ja koostuu kahdesta 120 cm lohkosta. Asema-aluetta jatkettiin veturitalliosuudella, joka onkin esiintynyt muutamassa näyttelyssäkin, tosin keskeneräisenä. Huomaa vanha kuva - asema-alue ei enää ole läheskään tuon näköinen =)



Post Mortem

TaPRK VM-93-radasta luovuttiin vuonna 2009 ja loppuunpalvelleet moduulit oli tarkoitus toimittaa kaatopaikalle. Järvenpään srk:n pienoisrautatiekerho oli kiinnostunut kunnostamaan näitä, Tapiolassa vuosia käyttämättöminä olleita moduuleja oman kerhoradan laajennukseksi. Suuri osa VM-93-radan moduuleista elää uutta elämää Järvenpään srk:n kerholla.

3016 kävijää/visitors
© 1996-2011 Tapiolan srk:n pienoisrautatiekerho / Tapiola Parish Model Railway Club
Viimeksi päivitetty / last modified (none). Created with Notepad.


[YHTEYSTIEDOT]
Tekstit, kuvat ja piirokset ovat tekijänoikeuslain suojaamia. Tekniset ratkaisut, menetelmät ja lähdekoodit ovat vapaasti kopioitavissa ja hyödynnettävissä ei-kaupallisissa tarkoituksissa. Kaikki kehitystyö on tehty vapaa-aikana ja pääosin henkilökohtaisilla varoilla eikä hyötymistarkoituksessa, siksi materiaalin käyttö hyötymistarkoituksiin (sisältäen kaverille rahasta rakentamisen!) on kielletty ilman kerhon kirjallista lupaa! Sivuilla esiintyy virheitä. Jos käytät sivujen tietoja hyväksesi, teet sen täysin omalla vastuullasi. Mikäli kehität sivuilla esiettyjä ajatuksia kytkentäkaavioita tai koodia edelleen, on sinun asetettava se maksutta kaikkien saataville esimerkiksi Internetiin. Odotamme vastavuoroisesti tietoa suoritetusta edelleenkehitystyöstä.
Sivut testattu W3C validatorilla -- ei näyttänyt hyvältä ;)


[CONTACT INFO]
Text, drawings and photos are protected by copyright laws. Technical solutions, methods and source code are public domain only for non commercial purpose. All development has been carried out during our free time, mainly funded from our own pocket and with non selfish goals, so the use of this material for profitable use (including construction for a friend aginst a fee) is forbidden without written permit from the club. The pages contain errors, so, if you use the data given, you do so at your own risk and responsibility. If you further develop material found on these pages you must put it on display without fee e.g. to a freely available web page. We expect a note about this also.
Pages tested with W3C validator -- didn't look good ;)